Mielessäni Rakas Skandinavia

Torstaina tänne tuli oikea talvi. Aamulla maa oli ihan valkonen ja lunta pyrytti koko päivän. Taidettiinpa norjalaisen ystäväni kanssa todetakin, että säähän oli ihan kuin skandinaviassa! Täällä on yleensä aika leuto talvi eikä juurikaan lunta, joten tämä yksi oikea talvipäivä tietenkin aiheutti kaaosta. Torstaina monet koulut olivat kiinni koska opettajat tai ilmeisesti kukaan muukaan ei päässyt tulemaan sään takia kouluun. Lisäksi radiossa ilmoitettiin lukuisia liikenneonnettomuuksia.
Niin ja hauska oli myös huomata miten säätiedotuksessa huolehditaan ihmisistä; meteorologi ilmoitti kaikki lämpötilat ensin normaalisti ja sen jälkeen kaikki lämpötilat tuulen kera eli että ihmiset varmasti tietävät kuinka kylmä ulkona todellisuudessa on. Lisäksi hän muistutti ihmisiä pukemaan paljon päälle sillä nyt on tosi kylmä!
No, perjantaina satoikin sitten vettä ja kaikki lumet suli pois. Joten se siitä skandinavian säästä!

Perjantaina koulun jälkeen käytiin shoppailemassa Metrotownissa luokkakavereiden kanssa. Monet kaupat olivat pullollaan kaikkia tarjouksia ja alennuksia. Täällä on ollut tosi paljon hyviä tarjouksia pitkin syksyä kuulemma huonon taloudellisen tilanteen takia. Mutta nyt perjantaina tarjoukset olivat ihan superhyviä! Jenkeissä nimittäin vietettiin perjantaina Black Friday -nimistä päivää. Se on kiitospäivän jälkeinen perjantai, joka on ihan mielettömän suuri shoppailupäivä. Ihmiset menevät jo yöllä shoppaamaan tai jonottamaan ja ihmisiä kuulemma oikeesti loukkaantuu tuona shoppailupäivänä kun kaupat on niin täynnä ja ihmiset sekoaa! Ihan hullua! No, joka tapauksessa, Black Friday on jonkin verran valumassa myös Kanadaan, mistä johtuen ilmeisesti perjantaina oli kaikkia niin hyviä tarjouksia. Mukaani tarttui kauan etsimäni talvitakki. Se on ihana!!

Tänään lähdimme suomalaisen opiskelukaverini kanssa käymään Scandinavian Community Centressä (http://scandinaviancentre.org/). Siellä oli suomalaiset joulumyyjäiset, joten pakkohan se oli mennä katsomaan. No porukkaahan siellä oli ihan tosi paljon! Ja oli niin hassua kun kuuli ihmisten puhuvan suomea siellä täällä. Myynnissä oli Marimekkoa, Muumitavaroita, Finlaysonia, Aarikkaa, Suomi-paitoja, koruja, kirjoja ja vaikka mitä! Mun mukaani tarttui levy Fazerin Sinistä, josta muuten pulitin päälle 5 euroa !! Mutta oli vaan ihan pakko ostaa. :D Ja ei oo kyllä koskaan maistunu suklaa niin hyvälle kun nyt! Lisäksi syötiin karjalanpiirakoita ja juteltiin muutamille alunperin suomalaisille. Oli kyllä kiva kokemus! :)

Täällä ollaan jo niin joulutunnelmissa. Talo on IHAN täynnä kaikkia joulukoristeita, vaikka on vasta marraskuu. Toissapäivänähön host-isä tosiaan kokosi joulukuusen! :D No, en valita, mie rakastan joulua! :) Alle kuukausi!

Kanada kuittaa!

Sauna

"Millainen? Milloin? Miten usein? Miten? Kuinka kauan? Ja MIKSI?"
Kysymyksiä, joita olen kuullut aina kun keskustelu on ajautunut suomalaiseen saunaan. Kaikki ihmiset tietävät sanan sauna, ja että se on jotain todella suomalaista, mutta siihen tietämys usein sitten jääkin. Jotkut kertovat käyneensä muutamia kertoja saunassa ja nauttineen siitä, mutta heille sauna on kuitenkin jotain aivan erilaista kuin meille suomalaisille.

Pidin esitelmää suomalaisista stereotypioista muutama viikko sitten koulussa. Sauna aiheutti eniten kysymyksiä ja jossain määrin kummasteluakin. Opettaja halusi tietää, miksi me oikein käymme saunassa ja miten se käytännössä tapahtuu. Oli jotenkin hankalaa selittää koko saunarutiini, koska heillä ei ollut mitään tietoa miten saunotaan. En oikein tiennyt, mistä aloittaisin. Lopulta taisin sitten kertoa luokalleni kaiken mitä saunasta mieleen vain tuli: sauna on osa kylpemistä ja peseytymistä, yleensä saunassa vietetään ehkä noin 15-20 minuuttia kerrallaan, käymme saunassa yleensä pari kertaa viikossa, miten löylyä oikein kuuluu heittää ja että sauna on suuri osa suomalaista elämää. Samalla kertoessani pysähdyin itsekin ihan miettimään, että miksi me oikein käymme saunassa, mikä siinä niin kiehtoo. No, kauaa ei tarvinnut miettiä: onko parempaa tunnetta kun saunanjälkeinen puhdas ja täysin rentoutunut olo kylmä juoma kourassa. Itselleni ei ainakaan ihan heti tule mieleen.

Kanadalaisessa hostperheessäni sauna on myös osana monissa keskusteluissa. He eivät esimerkiksi tienneet, että saunoja on monia erilaisia (puu- ja sähkösaunoja, höyrysaunoja, savusaunoja jne). Heidän oli myös vaikea käsittää, että jokaisessa suomalaisessa kodissa sauna on yksi huone kylpyhuoneen yhteydessä. Ja kun kerroin, että monilla ihmisillä on jopa kaksi saunaa, kotona ja mökillä, he olivat todella yllättyneitä. No, entäs sitten kun kerroin, että saunaan mennään alasti. Nuorempi host-siskoni oli suorastaan kauhuissaan kun kerroin, että suomessa voin käydä perheeni, ystävieni ja sukulaisteni kanssa saunassa samaan aikaan. Tietenkin heti perään oli selvennettävä, ettei Suomessa todellakaan ole muuten normaalia oleskella alasti - sauna on ainut poikkeus.
Niin ja pitää vielä mainita, että host-isäni kertoi, että hän nauttii saunassa käymisestä ja haluaisi taloonsa saunan. Hän oli kuulemma myös katsellut mainoslehtisestä jotain kahden hengen saunahuoneita, joita voi hommata kotiin. En tiedä oliko hän tosissaan hommaamassa sellaista, mutta toivon kovasti, etteivät he ainakaan pelkästään minun takiani sitä hommaisi. :D


Eilen pääsin ensimmäistä kertaa saunaan kahden kuukauden tauon jälkeen. Minun on pitänyt mennä jo monta kertaa, mutta aina on sitten tullut jotain muuta menoa tai estettä. Kaksi kuukautta on elämäni pisin aika ilman saunaa, mutta jotenkin olin jo unohtanut kuinka ikävöinkään saunaa. Saunattomaan elämään on tottunut yllättävän nopeasti.
No eilen päivällä lähdin vihdoin host-äitini kanssa läheiseen uima- ja urheilukeskukseen. Keskuksessa on suuri kuntosali, höyrysauna, tavallinen sauna, poreallas ja muita uima-altaita. Käytiin ensin höyrysaunassa ja kyllä tuntui hyvältä! Olisin voinut olla siellä vaikka kuinka monta tuntia. Sen jälkeen poreallasta ja uimista ja lopuksi mentiin vielä tavalliseen saunaan. Lämpötila oli arviolta noin +50-60 astetta, ja ilma oli tosi kuiva. Siellä ei nimittäin ollut edes vesikiulua, joten löylyä ei voinut heittää! No, kahden kuukauden tauon jälkeen sekin tuntui paratiisilta. Host-äitini lähti jo hieman aiemmin ulkopuolelle vilvoittelemaan. Saunassa kanssani ollut vanhempi herrasmies voivotteli kun oli niin kuuma. Hän oli alimmalla lauteella ja ihmetteli, miten kestän kuumuutta niin kauan ylälauteella. Kerroin olevani Suomesta ja että olen tottunut saunomaan kuumemmassa saunassa pari kertaa viikossa. Suu ammollaan hän kuunteli kun jatkoin kertomalla, että meillä on sauna kotona. Sauna ja saunakulttuuri on kyllä toistaiseksi isoin ero mihin olen törmännyt Suomen ja Kanadan välillä.

Eilen oli niiiiiiin hyvä olo koko loppupäivän ihan pelkästään saunan ansiosta. Niin puhdas ja rentoutunut! Nyt en vaan millään malttaisi odottaa, että pääsen saunaan uudestaan. Aion kyllä tosiaankin mennä tiuhempaan kuin kerran kahdessa kuukaudessa!!

Ai niin! Ja perjantaina ja lauantaina tännekin satoi ensilumi. Tuntui niin oudolta kun etelä-amerikkalaiset koulukaverit hehkuttivat lunta ja olivat aivan innoissaan. Se oli heidän elämänsä ensimmäinen kosketus lumen kanssa koskaan. "Ette siis ole koskaan nähneet tai koskeneet lunta?" Se oli minulle täysin vierasta, sillä itse olen tietenkin elänyt lumen kanssa koko elämäni. Eiväthän he tietenkään ole koskeneet lunta, sillä he elävät ikuisessa kesässä. Siinä vaiheessa oli minun vuoroni olla suu ammollaan.
Tämä vuosi ei siis todellakaan ole pelkästään kielen oppimista - se on myös monista eri kulttuureista ja maista oppimista. Ja mikäs sen hienompaa kuin avartaa vähän maailmankatsomusta!

( Uimahallikuvat: (c) http://www.hostingbc.ca/content/surrey-sport-and-leisure-complex )

V niin kuin Vancouver

Jopas aika on taas vierähtänyt enkä ole ehtinyt päivittämään. Pahoitteluni siitä. Nyt kuitenkin tulee taas tekstiä! Mietin pitkään, mistä kirjoittaisin tällä kertaa ja päädyin kirjoittamaan Vancouverista. Minua nimittäin pyydettiin kirjoittamaan juttu Vancouverista erääseen uutiskirjeeseen, joten ajattelin nyt kirjoittaa kaupungista hieman tännekin.

Vancouverhan sijaitsee aivan länsirannikolla (lähellä USA:n ja Kanadan rajaa) ja on Kanadan kahdeksanneksi suurin kaupunki (reilut puoli miljoonaa asukasta). Usein kuulee puhuttavan myös ns. "Suur-Vancouverista", johon lasketaan siis pikkukaupungit varsinaisen Vancouverin lisäksi, silloin väkiluku on yhteensä 2,2 miljoonaa. Vancouver kuuluu provinssiin nimeltä British Columbia.

No se siitä virallisesta osuudesta. Itse olen kokenut, että Vancouveriin on ollut helppo sopeutua asumaan, sillä Kanadassa on loppujen lopuksi paljon yhtäläisyyksiä Suomen kanssa. Luonto on hyvin samantyylistä kuin Suomessa (paitsi että täällä kauniit vuoristot kuuluvat myös maisemakuvaan), ruoka ei poikkea mitenkään radikaalisti suomalaisesta. Ilmasto on melko samanlainen kuin Suomessa, paitsi että se on hieman tasaisempi kuin Suomessa (kesät viileämpiä, talvet leudompia) ja täällä sataa vettä enemmän. Sopeutumista on helpottanut myös se, että julkinen liikenne on helppokäyttöinen ja todella sujuva.

Lisäksi Vancouver on todella kansainvälinen kaupunki. Kaupoissa myyjät ovat usein alunperin aasialaisia, taksikuskit ovat aina muita kuin natiivikanadalaisia jne. Joskus mietin, missä kaikki natiivikanadalaiset ovat kun kaduilla näkee vain aasialaissyntyisiä ihmisiä. Ihan päivittäin näkee ihmisiä lähes jokaisesta maanosasta, joten itseäni en todellakaan ole tuntenut muukalaiseksi täällä.

Vancouverissa on valtavasti nähtävää mihin vuodenaikaan tahansa. Kuuluisimpia nähtävyyksiä ovat mm. Science World, Rogers areena (Vancouver Canucksien kotihalli), Grouse Mountain, Vancouver Aquarium, Granville Island, Gastown, aivan upeita puistoja ja totta kai paljon shoppailumahdollisuuksia, esimerkkinä vaikkapa Metrotown (British Columbian suurin kauppakeskus). Pienen ajomatkan päässä löytyy Whistler, Victoria ja Rocky Mountains, jotka ovat kaikki kuulemma todella upeita paikkoja ja jonne itse aion suunnata lähikuukausina.

Niin kuin kaikissa paikoissa, myös Vancouverissa on joitakin miinuspuolia. Suurkaupungin kaduilla luonnollisesti näkee jonkin verran kodittomia ja kerjäläisiä, mihin en ollut pikkukaupungin tyttönä tottunut. Vancouver on myös hyvin sateinen paikka talvisaikaan. Pääpiirteittäin Vancouver on kuitenkin uskomattoman siisti ja upea kaupunki.

Lienee sanomattakin selvää, että jäkiekko on todella suuri osa Vancouveria ja Kanadaa ylipäätäänkin. Se on AIVAN toista luokkaa täällä kuin Suomessa. Ihmiset todella myötäelävät jääkiekossa, mikä näkyy ihan katukuvassakin - autoissa voi nähdä Canucks-lippuja, ihmisillä on Canucks-vaatteita ja jopa bussien etuosassa välkkyy välillä teksti "Go Canucks Go!" Ja voi hyvänen aika kun Canuckseilla on peli - sinä iltana ei kaduilla ja julkisissa muita ihmisiä näykään kuin sinipaitaisia faneja (no, ehkä vähän liioittelen) mutta ensimmäistä kertaa kun satuin Skytrainiin pelin loppumisen aikoihin, kaikki asemat ja Skytrain olivat täynnä sinipaitaisia faneja. Ihan uutta minulle!

Lempiasiani Vancouverissa (ja Kanadassa yleensäkin) on kuitenkin ihmiset. Ihmiset ovat todella kohteliaita ja ystävällisiä. Kanadalaiset ovat aitoja ja huolehtivaisia. Kaupoissa saa yleensä aina iloista palvelua, kohteliaisuuksia viljellään usein sekä small talk-kulttuuri on tietenkin myös vahvasti mukana arkielämässä. Kokonaisuudessaan Vancouver on aivan ihana pakkaus ja olen viihtynyt. Vancouver on mitä mainioin kaupunki opiskella, työskennellä, asua tai lomailla. Ja vaikka ikävöinkin hurjasti Suomea, tulen ikävöimään myös Vancouveria kun on aika palata kotiin.

Niin ja sitten vielä jotain arkielämästäni. Perjantaina nimittäin käytiin luokkani kanssa yhdessä kuuluisammassa nähtävyydessä, Science Worldissä. Paikkahan on hieman samantyylinen kuin Suomessa Heureka. Science World on yksi Vancouverin kuuluisimmista nähtävyyksistä erikoisen ulkomuotonsa takia. Hankala selittää, mutta laitan kuvan niin ymmärrätte miksi.
Tällä hetkellä Science Worldissä on menossa Body Worlds & The Brain -niminen näyttely. SIellä oli siis näytillä erilaisia ihmiskehoja, ruumiinosia, lihaksia, sisäelimiä, sikiöitä, aivoja, verisuonia, luurankoja jne jne! Ja ymmärtääkseni kaikki olivat aitoja. Välillä kyllä kieltämättä rupesi ällöttämään, vaikka mielestäni se oli samaan aikaan todella mielenkiintoista. http://www.bodyworlds.com/en.html

Niin ja ps. Satuin tällä viikolla löytämään kaupoista Pandan lakritsia ja Finlandia vodkaa. Kyllä vieläkin meinaa silmät pudota päästä jos sattuu löytämään jotain SUOMALAISTA!

Halloween-viikko, osa 2

Kanadan vuoden toiseksi suurin juhlapyhä, Halloween, on nyt sitten virallisesti koettu. Ja olihan se kyllä hieno kokemus tällaiselle normisuomalaiselle, joka ei juurikaan Halloweenia ole tottunut viettämään. Nyt ollaankin sitten jo takaisin perusarjessa. Näin muuten jo tänään Vancouverin yhdessä kaupassa joulukoristeita, sekä Starbucks-kahvilassa oli otettu käyttöön jo joulumukit. Sieltä se joulu tulee kovaa vauhtia!

Mutta nyt siis takaisin Halloweeniin. Torstai-iltana minulla ja host-siskoillani oli ohjelmassa perinteinen Pumpkin Carving, eli kurpitsojen kaivertaminen. Olin päättänyt etukäteen tehdä perinteisen "pääkallo-mallin", olihan nyt ensimmäinen kurpitsakaiverrukseni koskaan!
Ensin kurpitsalta leikattiin hattu pois. Sen jälkeen koko sisälmys kaiverrettiin tyhjäksi. Sitten aseteltiin valitsema kuva neuloilla kurpitsaan kiinni ja pisteltiin kuvio neuloilla läpi kurpitsan pintaan. Lopuksi leikattiin kuvio irti kurpitsasta. Sitten vain kynttilä sisälle ja taideteokset olivat valmiit! Näin yksinkertaista se oli, mutta kyllä me niitä reilusti yli tunti väkerrettiin. Se oli siistiä!
Tässä pieni kuvasarja aikaansaannoksestani:

Meillä oli perjantaina koulun Halloween-juhlat. Yli 19-vuotiaille oli juhlat Red Room nimisessä yökerhossa ja nuoremmille koululla jonkinlaiset juhlat myös. Itse menin ystävieni kanssa  Red Roomiin. Valmistauduimme juhliin yhdessä norjalaisen ystäväni kanssa. Hän oli tilannut Internetistä Cookie Monster -asun, ja itsehän tosiaan olin hommannut rekvisiittaa merirosvo -asua varten.
Vihdoin oltiinkin jo valmiita ja käveltiin pitkin Granvillea kohti juhlia. Kadut oli täynnä naamiaisasuisia ihmisiä! Ja kun päästiin vihdoin perille baariin, siellä sama meininki jatkui - voisi sanoa, että lähes 100prosenttisesti kaikilla oli jonkinlaista naamiaisasua yllä. Asuja oli kaikenlaisia: merimiehiä, zombeja, lentäjiä, kissoja, pelikortteja, liikennevaloja, jokereita ja vaikka mitä! Baari oli koristeltu halloween-koristeilla ja siellä oli mahdollista saada Halloween-maskeeraus.
Juhlat jatkuivat pitkälle yöhön ja pikkutunneilla kävelimme yhdessä norjalaisen ystäväni kanssa hänen asunnolleen Granvillen läpi. Tiet oli suljettu autoilta, ja autotiet olivat täynnä naamiaisasuisia!

Sunnuntaina 31.10. oli sitten virallinen Halloween. Tämä talo oli täynnä halloween-koristeita. Syötiin perheen kanssa yhdessä illalla ja sitten odoteltiinkin karkki-vai-keppostelijoita. Kyllähän niitä täällä jonkinverran kävi. Host-äitini tosin kertoi, ettei nykyään enää käy niin paljoa lapsia koska vanhemmat eivät uskalla päästää lapsiaan matkaan, sillä on niin myöhä ja lisäksi on ollut kuulemma juttuja, joiden mukaan jotkut ihmiset ovat laittaneet karkkeihin jotain haitallisia aineita. Sääli, että joidenkin pitää yrittää pilata tämä perinne. Sellaiset tilanteet eivät kuulemma kuitenkaan ole tosiaankaan yleisiä.
Ja hyvä tämän jälkeen todeta, että kävinpä minäkin nuoremman host-siskoni kanssa muutamassa talossa trick-or-treat -reissulla. Okei, olin kyllä ihan liian vanha siihen hommaan, mutta kiva kokemus se silti oli!

Ensi viikon torstaina vietetään Remembrance Day (Poppy Day) -nimistä juhlapyhää. Se on vapaapäivä ja päivää vietetään veteraanien ja sodassakaatuneiden muistoksi.
Tämän juhlapyhä näkyy myös katukuvassa: kaduilla näkee nyt muutaman viikon sisällä todella paljon ihmisiä, joilla on punainen kukka (=poppy) vasemmassa rinnuksessa. Olisipa kiva jos Suomessakin olisi joku samantyylinen, kaikkien yhteinen kunnianosoitus sotaveteraaneille.

Kyllä tämä kanadalainen arki on vaan pelkkää juhlapyhää juhlapyhän perään!