Millanen päivä sulla on huomenna?

Vielä vuosi sitten ajattelin, että muutan lukion jälkeen omaan kämppään johonkin päin Suomea, aloitan opiskelut ammattikorkeassa tai yliopistossa ja aloitan itsenäisen elämän. No, itsenäinen elämä alkaa viimeistään NYT, mä olen nimittäin muuttamassa huomenna vuodeksi Vancouveriin, Kanadaan opiskelemaan englantia.
Lähden matkaan EF:n kautta ja opiskelen kielikoulussa englantia englanniksi muiden ympäri maailmaa tulleiden opiskelijoiden kanssa. Isäntäperheenä miulla on Surreyssä asuva kanadalaisen kummitätini perhe, joka odottaa miun tuloa hyvin paljon. Se lämmittää mun mieltä paljon.
Mun ensi vuosi ei todellakaan ole sitä, mitä olin suunnitellut. Uskon että se tulee olemaan jotain niin paljon hienompaa ja ainakin erilaisempaa. Tuntuu kiehtovalta, että tulevaisuutta ei vaan koskaan voi tietää.
Tällä hetkellä mua jännittää ihan hirveesti. Suurin jännityksen aihe on se, kuinka selviän perille. Koneen vaihto Lontoossa ei todellakaan helpota mun jännitystä. Mielessä pyörii hirveesti kysymyksiä ja ajatuksia kaikista niistä asioista, jotka voisi matkalla mennä pieleen. Nyt yritän kuitenkin ohjata ajatuksia johonkin ihan muualle kuin itse matkoihin.

Vietin eilen läksiäisiä ystävieni kanssa. Oli aivan uskomattoman hauska ilta. Ajattelin ensin, että ilta saattaisi mennä vaan itkemiseksi. Toisin kuitenkin kävi, ja meillä oli ihan mielettömän mukava ilta ja yö, tai itse asiassa vielä aamukin - oltiin nimittäin valveilla aamuun asti. Okei, myönnetään, kyllä mä itkinkin pari kertaa, mikä teki illasta vielä täydellisemmän.
Mua itkettää kamalasti kun ajattelen kaikkia ystäviä, perhettä ja muita läheisiä, jotka jäävät tänne Suomeen. Tulee aivan uskomattoman kova ikävä kaikkia.

Ajatukset hyppii nyt niin pahasti aiheesta toiseen, että parempi lopettaa kirjoittaminen tältä osalta. Kirjoitan heti lisää ajatuksia jos kun selviän Vancouveriin. Nyt mä tarviin vaan unta, että oisin huomenna skarppina. Huomenna tapahtuu elämäni suurin muutos tähän asti. Ihan uskomaton fiilis!