Back 2 school

Maanantaina oli karu paluu arkeen. Pitää kyllä tunnustaa, että oli ihan kiva palata takaisin kouluun. Vaikkakaan noi 6:15 -herätykset ei oo ihan mun juttu... Mutta muuten! Meidän luokka siirtyi nyt kaikista korkeimmalle tasolle, nyt ollaan Upper Advanced -opiskelijoita. Yksi taso kestää aina 6 viikkoa. Tosin yleensä yhdellä tasolla on aina muutama porras. Ollaan vaan mietitty luokkakavereitten kanssa, että mitähän me tän tason jälkeen tehdään. Tai no periaatteessa voidaan olla tolla tasolla kaikki loppukuukaudet, mut ainakaan koulukirjoja ei tosta ylemmäs mun tietääkseni enää ole tarjolla. Hmm.
Olen viime aikoina myös miettinyt jonkin kansainvälisen kielitestin suorittamista. Ne on oikeestaan välttämättömiä, (tai ainakin niistä on hirveesti hyötyä) jos aikoo pyrkiä yliopistoon Pohjois-Amerikkassa tai Britanniassa (tai toki muualla Euroopassa myös). Meidän koulussa on mahdollista suorittaa kaksi erilaista yliopiston kielitestiä, TOEFL (Pohjois-Amerikka) tai Cambridge (Eurooppa). Itse olen ruvennut miettimään tota Cambridge-kurssia. Se on kuulemma tosi rankka ja vaativa, mutta kyllä siitä vaan olisi hyötyä. Mun ymmärtääkseni intensiivikurssilaisilla toi yliopistovalmennus kuuluu siihen kurssiin, mutta mie kun olen peruskurssilainen niin mun pitäis erikseen ilmottautua ja maksaa ilmeisesti jotain lisämaksua. Pitää vielä pistää harkintaan ja kattoa miten muuten edistyn nyt muutaman kuukauden sisällä.

Kielitaitoa karttuu huomaamatta. Joskus tuntuu, että en ole kehittynyt yhtään ja joskus taas tuntuu, että olen mennyt valtavasti eteenpäin. Just yks päivä kattelin uutisia telkkarista ja huomasin, että ymmärsin melkein kaiken - enkä tosiaankaan ymmärtänyt sillon kun tänne tulin!! Miun hostäiti sanoi, että se on huomannut mun edistyneen ihan selvästi, varsinkin puhumisessa. Itse koen, että puhuminen tökkii, mutta kuunteleminen on kehittynyt valtavasti. En mie tietenkään ymmärrä kaikkea, varsinkaan kaikkia sanoja, mutta yleensä ymmärrän aina idean eikä tarvitse pyytää toistamaan, niin kuin alussa. Joskus on kyllä tosi turhauttavaa kun haluaa sanoa jotain ja sanat ei vaan tule mieleen. Mutta jotenkin näiden kuukausien aikana on oppinut myös sen, että kaikkea ei vaan voi oppia, eikä tarvitsekkaan. Uskon kyllä, että puhun ihan sujuvaa englantia tämän vuoden jälkeen. Ainakin siihen pyritään!

Sunnuntaina käytiin hollantilaisen ystäväni kanssa Pohjois-Vancouverissa. Otettiin seabus Vancouver Downtownista Pohjoiseen. Matka Vancouver Harbourin yli kesti noin 15 minuuttia. Vancouverissa pelaa ihan valtavan hyvin noi kaikki julkiset - skytrain, bussit, seabus... Anyway, Pohjois-Vancouverissa on tosi nättiä! Me tosin vaan pyörittiin siinä satamassa, mutta mikäs sen lepposampaa kun kävellä veden rannalla kun sattui vielä niin mukava ilma. Tässä muutamia kuvia.

Viime yönä satoi lunta pitkästä aikaa kunnolla. Aamulla lunta oli maassa ehkä kymmenisen senttiä!? (oon tosi huono arvioimaan) Tänään oli siis tämän talven toinen kunnon luminen päivä. Se taas näkyi ja kuului joka paikassa - kouluja suljettu, valtavasti onnettomuuksia... Tosin Vancouverin keskustassa ei ollut yhtään lunta. Täällä ei muuten näy aura-autoja vaikka ois kuinka lumista. Tänään näin tasan yhden semmosen miniaurakoneen, joilla jotkut ihmiset Suomessa auraa pihaa! :D Enemmänkin nää harrastaa teiden suolaamista. Mutta kävelytiet oli ihan surkeassa kunnossa! No, nyt ulkona taitaa sataakin vettä joten eiköhän tää talvisuus oo taas tällä erää tässä. Ei kyllä haittaa mua, en ole mikään talven ylin ystävä.

Ens kerralla lisää, nyt koulujuttujen pariin -->