sunnuntai 5. joulukuuta 2010

We were born for this!

Sunnuntaista on näköjään tullut ihan vakkaripäivityspäivä miulle. Sillon miulla yleensä on eniten aikaa. Viikot menee yleensä enemmän tai vähemmän touhutessa ja sunnuntaina sitten rentoudutaan ja annetaan aikaa itselleen. No, niinhän sen kuuluukin mennä. Mutta näin joulun alla yritän kyllä kirjottaa tiuhemmin, koska joulusta on varmasti niin paljon kirjotettavaa. Tai ainakin laitan hullusti kuvia!!

Tänään oon ollut pikkasen flunssanen. Ehkä ihan hyväkin, koska oon pysynyt vaan kotona sisällä ja saanut tosi paljon aikaseks. Oon ihan viimeistelyä vaille valmis mun The Girl With The Dragon Tattoo -urakan kanssa. Olen tänään väsännyt melkein koko päivän kirjaraporttia. Kyllä siinä on vääntämistä ollut (niin ku tollasissa projekteissa mulla aina on), mutta voiton puolella ollaan jo selkeästi. Vaikka välillä tuntuu, etten oo kehittynyt englannissa ollenkaan niin tällasissa jutuissa huomaa, että kyllä mä olen - tota parisivuista raporttia ei ole ollenkaan ollut tuskallista tai vaikeaa tehdä englanniksi. Se tulee jotenkin luonnostaan.

Muutenkin tämä viikko oli koulussa tosi kiva. Opiskeltiin ihan oikeasti! Viime viikot meillä on ollut ihme leikkimistä ja retkeilemistä. Sanoin sitten opettajalle, että miusta tuntuu etten ole juurikaan oppinut nyt parina viikkona mitään. En todellakaan halua tai tykkää valittaa, sillä pidän opettajastani ja ryhmästäni tosi paljon. Ja totta kai välillä on kiva pelata pelejä ja käydä eri nähtävyyksissä. Mutta opiskelemaan ja oppimaanhan tänne on loppujen lopuksi tultu. Opettajani onneksi ymmärsi täysin mitä tarkoitin ja tällä viikolla tehtiin tosi paljon kirjoitus- ja sanastoharjoituksia, koska meidän ryhmällä puhuminen on jo aika vahvaa. Tuntuu hienolta kehittyä jokaisella osa-alueella! Ja tuntuu tosi hienolta, että opettaja oikeasti ottaa kaikkien toiveet huomioon.

Perjantaina meillä oli koulussa joulu- ja valmistujaisjuhla. Viime huhti- tai kesäkuussa saapuneet Academic Semester sekä Academic Year opiskelijat valmistuivat nyt. Juhlassa heille jaettiin todistukset ja siellä oli kaikenlaista jouluohjelmaa. Meidänkin ryhmä esitti yhden joululaulun. Juhla oli tosi kiva! (kuvassa opettajien lauluesitys menossa)
Monet rakkaat ystävät lähtivät nyt viikonloppuna siis takaisin kotimaihinsa. Meidänkin luokalta lähti nyt pois kolme opiskelijaa. Ihmisiä tulee ja menee ja uusia ystävyyssuhteita syntyy koko ajan. Ja jotenkin ihan hullua, että tämän vuoden jälkeen mulla on ystäviä melkein jokaisessa maailman kolkassa. Eli ei muuta kun listaa tekemään, että missä maanosassa lähden vierailemaan ensimmäisenä!
Nyt valmistuneet opiskelijat antoivat vain yhden ohjeen meille, jotka jäimme tänne: NAUTTIKAA! Miulla on vielä reilu kuus kuukautta aikaa nauttia tästä elämästä täällä. Se on pitkä aika, mutta se tulee menemään nopeasti. Hupsheijaa ja onkin jo päivä kun on mun vuoroni lähteä takaisin kotiin. Aion kyllä ehdottomasti itse antaa saman neuvon silloin senaikaisille opiskelukavereilleni, jotka tänne jäävät.
Everybody sing like it's the last song you will ever sing!
Everybody live like it's the last day you will ever see!

Tähän loppuun on vielä ihan pakko lisätä kuva yhdestä talosta, joka on tällä samalla kadulla, jolla mie asun. Siis ihan mieletöntä! Ei täällä kaikki talot todellakaan ole näin koristeltuja. Mutta joo, joulukoristelu näyttää olevan joillekin ihmisille hieman toista luokkaa kuin mihin Suomessa olen tottunut...


Ai niin! Ja hyvää itsenäisyyspäivää rakas, 93-vuotias Suomi! <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti